Ensimmäiset mehukkaat ja kirpeät punaherukat ovat jo kypsiä poimittavaksi. Sokeroimattomina tuoreet marjat raikastavat täyteläisen suklaatortun makua, jota on mehevöitetty maapähkinävoilla.

Resepti on sovellettu Dansukkerin, Amerikkalaisen suklaakakun ja anna-kirjat/keittiössä -sarjan Pienet makeat -kirjan Nopean suklaakakun ohjeiden pohjilta.

Suklaatorttu

2 1/2 dl soijajuomaa
1 tl sitruunamehua
1/2 dl maapähkinävoita
3/4 dl puurohiutaleita/keksin- tai leivänmuruja
1/2 dl rypsiöljyä
1 1/2 dl vehnäjauhoja
2 dl sokeria
3 rkl tummaa kaakaojauhetta
3/4 tl leivinjauhetta
1/2 tl soodaa
75 g tummaa suklaata

Laita uuni lämpiämään 175 asteeseen, voitele ja leivitä halkaisijaltaan noin 20 cm, matala vuoka.

Mittaa soijajuoma kulhoon ja lämmitä esimerkiksi mikrossa kuumaksi, lisää joukkoon sitruunamehu ja anna seistä, hetken kuluttua seos on kokkaroitunut.

Kuumenna kasarilla öljy ja lisää joukkoon puurohiutaleet/keksin- tai leivänmurut, ruskista hieman ja laita sitten sivuun jäähtymään.

Sekoita maapähkinävoi soijajuoman joukkoon, mikäli pidät sattumista, sekoita vain suurpiirteisesti haarukalla. Tasaisen tuloksen taas saa nopeasti pyörövispilällä.

Mittaa toiseen kulhoon vehnäjauhot, sokeri, kaakaojauhe, leivinjauhe ja sooda. Rouhi suklaa ja lisää kuivien aineiden sekaan. Kaada joukkoon jäähtynyt öljy-hiutaleseos ja sekoita, viimeisenä lisää soijajuomaseos ja sekoita hyvin mutta älä vatkaa jottei tortusta tulisi sitkeä.

Kaada taikina vuokaan ja paista uunin keskitasolla noin 40 minuuttia. Anna jäähtyä vuoassa hyvin, näin torttu ei murene leikatessa. Tarjoa kirpeän marjasoseen tai sitruunakiisselin kera, myös maustamaton jugurtti sopii tortun kanssa.

Suklaa- ja maapähkinävoisattumat näyttävät herkulliselta lämpimässä tortussa, maku on kuitenkin kohdillaan vasta kun sen on antanut jäähtyä täysin ja parhaimmalta se maistuu seuraavana päivänä. Suureksi jätetyt sattumat antavat suklaapatukkamaisen tunnun mutta suklaan voi myös sulattaa rouhimisen sijaan ja sekoittaa näin taikinaan, jolloin torttu on tasaisen mehevä.

Kotikaljaa valmistettaessa ruismaltaista, nesteen siivilöinnin jälkeen hyödynnettäväksi jää vielä mallasmäski. Mäskin voi pakastaa jos ei sitä heti käytä, esimerkiksi leipätaikinaan.
Löysin pakkasestani rasiallisen mäskiä, josta päätin pyöräyttää vuokaleivän käyttäen ohra- ja ruisjauhoja.

Maltainen vuokaleipä
yksi leipä

4 dl kaljamallasmäskiä
2 dl vettä
1/4 dl siirappia
1/2 tl suolaa
7 g kuivahiivaa
3 dl ruisjauhoja
4 dl ohrajauhoja
1 rlk kylmäpuristettua rypsiöljyä

Sekoita kädenlämpöinen mäski ja vesi kulhossa yhdessä siirapin ja suolan kanssa ja lisää joukkoon kuivahiiva.
Vaivaa hyvin joukkoon ruisjauhot ja osa ohrajauhoista, lisää öljy ja jatka vaivaamista käsin lisäten loput jauhot.
Tee taikinan pintaan ristiviilto ja jätä nousemaan. Anna nousta noin puolituntia tai kunnes viillot ovat auenneet.
Laita uuni lämpiämään 225 asteeseen
Öljyä ja tarvittaessa jauhota vuoka, niin ettei leipä tartu siihen kiinni paistuessa.

Vaivaa ja muotoile sitten taikina pöydällä vuokaan sopivaksi ja jätä nousemaan uudestaan noin puoleksi tunniksi.
Paista leipää suurin piirtein 35-40 minuuttia uunin keskitasolla.
Anna leivän jäähtyä kunnolla ennen leikkaamista.

Tämä tiivis vuokaleipä on parhaimmillaan muutaman päivän kuluttua leipomisesta.

Nyt kun metsämansikka- ja mustikka-aika on parhaimmillaan, kannattaa marjoja säilöessä kokeilla hillojen ja mehujen ohella myös marjaruukkua. Saksalaisen rommiruukun idealla marjat säilötään sokeriin ja alkoholiin. Alkuperäisessä versiossa käytetään nimensä mukaisesti rommia, joka antaa säilykkeeseen oman makunsa.

Luonnon marjat kuitenkin omaavat jo itsessään niin upeat aromit, että niiden säilömiseen sopii maustamaton vodka (vähintään 40%), joka taas sokerin kanssa korostaa marjojen omaa makua.

Omaan versiooni käytin metsämansikkaa ja mustikkaa, sillä nyt on parhain aika niiden poiminnalle ja yhdessä ne muodostavat verrattoman makuyhdistelmän.

Metsämarjaruukku

metsämansikoita ja mustikoita

sokeria puolet marjojen painosta

maustamatonta vodkaa (vähintään 40 %)

Punnitse marjat ja lado ne purkkiin, sokeria päälle puolet marjojen painosta ja kaada lopuksi kaiken päälle alkoholia niin että marjat peittyvät.

Kansi kunnolla kiinni, jos epäilet kannen pitävyyttä teippaa vielä kannen ympäri. Pidä purkki muutama päivä huoneenlämmössä ja kääntelen välillä, että sokeri liukenee ja vie sitten säilöön viileämpään, esimerkiksi kellariin.

Mikäli purkki ei tullut kerralla täyteen voi sitä myöhemmin täydentää.

Käytön voi aloittaa noin 2-3 kuukauden kuluttua, jolloin maut ovat asettuneet. Sama käytäntö on myös kotitekoisissa likööreissäkin, ajan myötä maku paranee. Alkoholin ja sokerin ansiosta ruukku on myös hyvin säilyvää.

Oman purkkini vetoisuus on 0.6 l ja siihen meni 400 g marjoja, 200 g sokeria ja noin 3 dl alkoholia Itse käytin alkoholina, sekä 40- että 60-prosenttisen maustamattoman vodkan sekoitusta, suurin piirtein kaksi osaa 40 % ja yhden osan 60 %.